Artikkelikuvia Suomi

Tiili saapui Suomeen lännestä

Ensimmäiset tiilirakenteet Suomessa on muurattu argeologisten löytöjen perusteella 1200-luvun alussa. Laajemmin tiili tuli käyttöön kirkkojen ja linnojen rakentamisessa 1300-luvulta lähtien.

Tiili ensimmäisenä käytössä kirkon muurissa

Turun tuomiokirkkoa on pidetty Suomen ensimmäisenä tiilikirkkona. Se ansaitseekin arvonimensä maamme tärkeimpänä keskiajan kirkkorakennuksena, mutta ensimmäisenä tiilikirkkoa ryhdyttiin rakentamaan Kirkkonummella.

Kirkkonummen kirkossa suoritettin 1950-luvulla korjaustöitä ja arkeologisen tutkimuksen perusteella voitiin näyttää toteen, että kirkon rakentamisessa käytettiin tiiltä jo vuonna 1280, kun Turussa kirkon rakennustyöt käynnistyivät muutamaa vuotta myöhemminvuonna 1286. Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön vuonna 1300. Seuraavina vuosikymmeninä kirkkoa laajennettiin useassa osassa, tyyli-ihanteena Pohjois-Saksan tiiligotiikka. Suuri muutos tapahtui 1460-luvulla, jolloin Pietari Kemiöläisen johdolla kirkon keskilaiva holvattiin basilikaksi seinämuureja korottamalla. 1400-luvun loppuun mennessä Turun tuomiokirkko sai sen muodon, joka pääpiirteissään vastaa nykyistä ulkoasua. Yleinen käsitys on, että kirkon rakentamisessa, korjaamisessa ja laajentamisessa käytettiin enemmän tiiliä kuin mihinkään muuhun rakennukseen keskiajan Suomessa.

Suomen keskiaikaisista tiili-kirkoista vain Hattulan kirkko on säilynyt Turun tuomikirkon ohella meidän päiviin asti. Kirkko on rakennettu 1300-luvun alkupuolella samaan aikaan Hämeen linnan kanssa. Kirkon seinät muurattiin pelkästään tiilestä. Sisä- ja ulkokuori ovat 30 cm paksuja ja niiden väli on täytetty kivilla, laastijätteillä ja tiilenpaloilla.

 

 

Keskiajan linnoista tiili päämateriaalina Hämeen linnassa

Keskiajalla Suomeen perustetuista linnoista vanhin ja suurin on Turun linna. Sen pääasiallinen rakennusmateriaali oli harmaakivi. Ensimmäisenä kotimaisena tiililinnana voidaankin pitää pääosin 1300-luvulla rakennettua Hämeen linnaa. Hämeen linnan rakentaminen käynnistyi todennäköisesti 1200-luvun puolivälissä. Ensimmäisessä vaiheessa linnaa rakennettiin harmaakivellä, mutta 1300-luvun alussa vallitseva rakennusmateriaali oli tiili. Muurauksessaa käytettiin pääasiassa munkkilimitystä, joka oli keskiajan yleisin muuraustapa. Tyylillisesti linna yhdistyy Baltiaan ja Preussiin, josta oletettavasti myös tiilenvalmistuksen ja muuraustyön taito kulkeutui Hämeeseen.

Uudenmaan merkittävimmän linnan, Raaseporin rakentaminen alkoi 1360-luvun lopulla. Raaseporissa kuten samoihin aikoihin Ahvenanmaalle nousseessa Kastelholman linnassa, tiilen käyttö rajoittui pääasiassa oviaukkoihin, ikkunasyvennyksiin, sisäseiniin ja -portaisiin.

Yksi Ruotsi-Suomen aikakauden merkittävimmistä tiilirakennuskohteista oli Viaporin linnoitus Helsingin edustalla, jonka rakennustyöt alkoivat vuonna 1748. Tiiliä käytettiin rakentamiseen vähintään 20-25 000 000 kappaletta, joita valmistettin ainakin 25 eri tiiliruukissa.

Aatelisten kartanot rakennettiin 1600-luvulta alkaen pääosin tiilestä

Yksityishenkilöiden tiilirakennukset olivat aluksi vain herrojen herkkua. 1500-luvulla aatelisto rakensi kymmenisen kivikartanoa, mutta tiilen käyttö yleistyi kartanoiden ja kaupunkitalojen rakentamisessa vasta 1600-luvulla. Ensimmäisenä Suomessa rakennetuista aatelislinnoista valmistui Askaisten Louhisaari. Se on myös ensimmäinen suomalainen aatelislinna, joka rakennettiin tiilestä. 

Louhisaaren kartanon rakennutti valtaneuvos Herman Fleming ja se valmistui 1650-luvun puolivälin jälkeen. Flemingin suku omisti kartanon vuoteen 1791 asti, jonka jälkeen se siirtyi Mannerheim-suvulle. Nykyisin kartanon omistaa Suomen valtio ja sitä hallinnoi Museovirasto. Louhisaaren kartano sekä Flemingin rakennuttama Askaisten kirkko muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Louhisaaren kartanokokonaisuuden arkkitehtiä tai suunnittelijaa ei tunneta nimeltä. Tiedetään kuitenkin, että Ruotsista löytyy vastaavia aatelislinnoja. Sekä kartanon että kirkon rakennustyömaille tuli kesäkausina muurareita ja rakennusmestareita Tukholmasta.

Toinen merkittävä 1600-luvulta peräisin oleva tiilirakenteinen aatelislinna on Pernajassa sijaitseva Sarvilahden kartano. Rakennustöiden alullepanija oli valtaneuvos ja amiraali Lauritsa Creutz vanhempi, joka oli aikakaudellaan Suomen suurin maanomistaja. Kartanon rakennustyöt alkoivat vuonna 1672 ja ne viimeisteli Lauritsa Creutz nuorempi isänsä kaaduttua Öölannin meritaistelussa. Sarvilahden kolmikerroksinen linna rakennettiin tiilestä viipurilaisen Akatius Grönbergin johdolla. Pääosa tiilistä valmistettiin paikan päällä omassa tiiliruukissa, joka valmisti tiiliä vielä kartanon valmistumisen jälkeenkin. 

Yksityisten kapunkikivitalot yleistyivät 1700-luvun lopulla suurimmissa kaupungeissa

Suomen ensimmäiset yksityisten rakennuttamat tiilitalot nousivat Turkuun ja Viipuriin. Rakentaminen vauhdittui 1600-luvun puolivälin jälkeen, kun kaupungeissa otettiin käyttöön ruutukaavat. 

Tiilen läpimurto kivitalorakentamisessa tapahtui 1600-luvulla. Tiilet hankittiin pääasiassa kaupunkien omista tiilitehtaista. Vain erikoistiilien kuten kattotiilien kohdalla turvauduttiin tuontiin, lähinnä Tallinnasta ja Lyypekistä. Tiilen yleistymiseen vaikutti myös valtiovallan myöntämät verohelpotukset kivitaloille. Valtio halusi vähentää tulipalovaaraa ja luoda kaupunkikuvan kauniimmaksi ja edustavammaksi.

Pohjan sodan (1700-1721) jäljiltä Turun kivitalojen määrä putosi merkittävästi, sillä venäläiset miehittäjät purkivat taloja ja kuljettivat tiilet Pietariin. 1700-luvun lopussa Turussa oli arviolta noin 100 kivitaloa. Helsingissä kivitalojen rakentaminen käynnistyi vasta vuoden 1761 tuhoisan tulipalon jälkeen. Ensimmäinen kivitalo Helsinkiin valmistui kuitenkin jo vuonna 1757. Kauppias Johan Sederhomin rakennuttama tiilirakenteinen talo on vieläkin nähtävissä Senaatintorin eteläisellä laidalla.

1760-luvulla rakennettiin myös ensimmäiset tiilitalot Poriin, Vaasaan ja Ouluun. Erityisesti kauppiaiden ja teollisuusmiesten vaurastuminen ja porvariston merkityksen nouseminen yhteiskunnassa siivittivät myös kivitalorakentamisen vahvaan kasvuun. Vuosina 1809-1860 Suomen kaupunkeihin rakennettiin lähes 200 yksityistä kivitaloa ja lähes kaikki niistä olivat tiilirakenteisia.

 

Artikkelikuvia Suomi

Haluatko lisätietoa?

Anna yhteystietosi niin me otamme sinuun yhteyttä. Palvelemme kaikissa tiilirakentamiseen liittyvissä kysymyksissä. 

Myyntipalvelu

Soita tai lähetä sähköpostia oman alueesi myyjälle. Saat lisätietoa tarpeisiisi soveltuvista tiiliratkaisuista

Seuraavat artikkelit saattavat kiinnostaa sinua

Kotimaisten tiilien koko poikkeaa keskieurooppalaisesta tiilikoosta. Tiilen koko määrittää usein myös sen käyttökohteen.

Rakentamisen ympäristövaikutuksia arvioitaessa on hyvä huomioida materiaalien yhteisvaikutukset kiinteistön koko elinkaaren ajalta.