Anna Sahlsténin katu 5 on osa Vermonniittyyn sijoittuvaa korttelikokonaisuutta Espoon Leppävaarassa. Kahdeksankerroksisen kerrostalon rakennushanke on toteutettu kunnianhimoisin ilmastotavoittein, esimerkiksi rakennuksen julkisivu on muurattu biokaasutiilellä. Kohteen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut JKMM Arkkitehdit.
Anna Sahlsténin kadun kortteli muodostuu kolmesta kahdeksankerroksisesta pistetalosta, kuusi- ja kahdeksankerroksisista lamellitaloista sekä pysäköintitalosta. Alueen kaava määritteli, että julkisivujen tuli suurkortteleittain muodostaa materiaalein ja värein hallittu ja harmoninen kokonaisuus. Julkisivumateriaalien tuli olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä. Kaavan viitesuunnitelmassa julkisivujen materiaaliksi määräytyi tiili.
Samaan kortteliin jo aiemmin tehdyt ratkaisut olivatkin yksi Anna Sahlsténin katu 5 suunnitteluun vaikuttaneista tekijöistä. Lisäksi rakennuttajan puolelta suunnittelua ohjasivat tavanomaista kunnianhimoisemmat vähähiilisyystavoitteet.
– Rakennuttajan suunnitteluohjeessa edellytettiin, että hankkeessa kiinnitetään huomiota materiaalien hiilipäästöihin. Julkisivuun oli tarjolla useampi tiilivaihtoehto, joista rakennuttaja valitsi vähähiilisimmän biokaasutiilen, kohteen rakennussuunnittelijana toiminut arkkitehti Helka Saarinen JKMM Arkkitehdeistä toteaa.
Rakennuksen yhteiskäyttötiloissa on myös käytetty rakennuttajan aiemmista hankkeista yli jääneitä keraamisia laattoja. Materiaalihukan ehkäisemiseksi ylijäämämateriaaleja oli kerätty varastohalliin, josta suunnittelijalla oli mahdollisuus käydä valitsemassa hankkeeseen sopivia tuotteita. Kohteen sisäpintojen maalit ovat joutsenmerkittyjä ja lattiamateriaaleiksi on valittu ympäristöystävälliset tuotteet.
Anna Sahlsténin katu 5:n julkisivut on muurattu Pellava Retro -julkisivutiilellä.
– Päädyimme toteuttamaan välipohjien kohdalle koko julkisivua kiertävän vaaka-aiheen muusta julkisivusta poikkeavalla tiililimityksellä. Vaaka-aihe on tasasaumattu, ikkunoiden välit on toteutettu sutimestarin saumalla. Ikkunoiden kohdalla sisennetty tiilimuuraus yhdessä vaaka-aiheen kanssa luovat valon ja varjon leikkiä ja tekevät yksiaineisesta julkisivusta eläväisen pinnan. Pääsisäänkäyntejä on korostettu koristemuurauksella, Helka Saarinen kuvailee julkisivuratkaisuja.
Kokonaisuutena julkisivu on harmoninen ja tyylikäs. Ikkunankarmit ja ulkoparvekkeiden painokuviot on sävytetty julkisivutiilen kanssa samaan värisävyyn. Myös muuraustyön jälki on erinomaisen laadukasta, josta Helka Saarinen antaa erityiskiitoksen kohteen rakentamisesta vastanneen Rakennusliike Evälahden ja muurausliike Heikkinen Yhtiöt Oy:n hyvälle yhteystyölle.
Vastuullinen rakennussuunnittelu ja vähähiilisyystavoitteet
Uuden rakentamislain myötä rakennuksien hiilijalanjäljen laskenta tulee pakolliseksi vuoden 2026 alusta alkaen. Lisäksi rakennusten on alitettava asetuksessa annettu hiilipäästöjen raja-arvo, joka esimerkiksi asuinrakennuksille on 16,0 kg CO2 e/m2 vuosille 2026–2027. Vuonna 2028 raja-arvo kiristyy 14,0 kg CO2 e/m2. ö
Helka Saarisen mukaan asuinkerrostaloille ja rivitaloille määritetty raja-arvo on maltillinen, eikä tule ensivaiheessa vaikuttamaan vielä merkittävästi rakennussuunnitteluun tai materiaalivalintoihin.
– On hyvä, että tilaajille ja suunnittelijoille annetaan aikaa omaksua uusien vaatimusten mukaiset käytännöt kuten esimerkiksi rakennustuoteluettelon ja ilmastoselvityksen laadinta. Kun arvot kiristyvät, ollaan valmiimpia entistä vastuullisempien rakennusten suunnitteluun ja toteutukseen, Helka Saarinen toteaa.
Keskustelua on myös herättänyt hiilijalanjäljen laskenta 50 vuoden elinkaarelle. Todellisuudessa rakennukset kuitenkin kestävät, tai ainakin niiden pitäisi kestää, huomattavasti pidempään. Esimerkiksi tiili materiaalina kestää satoja, jopa tuhansia vuosia.
– Rakennussuunnittelussa tulisi entistä paremmin huomioida rakennuksen muuntojoustavuus. Mitä helpommin rakennus on muunnettavissa eri käyttötarkoituksiin, sitä pidemmäksi ja vähähiilisemmäksi sen elinkaari muodostuu, Helka Saarinen painottaa.
Ilmasto- ja ympäristönäkökulmat ovat keskeisiä arkkitehdin työssä sillä merkittävä osa rakennuksen koko elinkaaren ympäristövaikutuksista lukitaan jo suunnitteluvaiheessa. JKMM Arkkitehdeillä vastuullisuus on keskeinen teema toiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä vastuullisuudesta eli mitä laadukkaiden, vastuullisten rakennusten suunnittelu nyt ja tulevaisuudessa edellyttää. Sekä omasta että kollektiivisesta osaamisesta huolehtiminen on tärkeää nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Kiristyviin vähähiilisyystavoitteisiin Helka Saarinen suhtautuu enimmäkseen positiivisesti.
- Lainsäädännöllä vauhditetaan ympäristöystävällisempää rakentamista, mikä on hyvä asia. Toivon, että vähähiilisyyden nimissä ei kuitenkaan jouduta tinkimään suunnittelun ja rakentamisen laadusta. Jos päästörajat ohjaavat entistä korkeampaan ja massaltaan suurempaan rakentamiseen, riskinä on, että menetämme jotain oleellista asumismukavuudessa ja -viihtyisyydessä.
Faktat
Kiinteistö Oy Anna Sahlsténin katu 5
- 8-kerroksinen vuokrataloyhtiö
- 35 asuntoa, pinta-alaltaan 30,5–94 m2
Rakennuttaja Kotimainen työeläkevakuutusyhtiö
Pääsuunnittelu Juha Mäki-Jyllilä, jKMM Arkkitehdit
Rakennussuunnittelu Helka Saarinen, JKMM Arkkitehdit
KVR-urakoitsija Rakennusliike Evälahti Oy
Muurausliike Heikkinen Yhtiöt Oy