Poroton paritalo Lauttasaari Helsinki
© Wienerberger Finland / Marc Goodwin

Paritalo kestävän rakentamisen periaattein

Lauttasaareen Hakolahdentielle on valmistunut 1950-luvun arkkitehtuurin piirteitä hienostuneella tavalla hyödyntävä paritalo, jonka kantavat ulkoseinät on muurattu Poroton-kennoharkoista. Ajan hengen mukaisesti talon kateratkaisuna on aito keraaminen kattotiili. Myös sisäänkäynneissä ja portaissa on hyödynnetty tiiltä. Tyylikkään ja ympäristöönsä kauniisti istuvan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Tuomas Siitonen.

Hakolahdentien rakennushankkeen suunnittelu käynnistyi jo yli kymmenen vuotta sitten. Matkan varrella esillä on ollut erilaisia suunnitteluvaihtoehtoja ja -ratkaisuja korvaamaan jo purkuluvan saanut, huonokuntoinen ja pitkään tyhjillään ollut kiinteistö. Purkutoimien jälkeenkin tontille oli jäämässä vanhassa rakennuksessa kiinni ollut lisäsiipi, mikä tuli ottaa suunnitelmissa huomioon.

Rakennuttajille oli alusta alkaen selvää, että uudisrakennus tulisi olemaan kahden asunnon paritalo. Kun paritalon toiseen asuntoon löytyi sopiva kumppani, projekti pääsi kunnolla vauhtiin.

Poroton paritalo Lauttasaari Helsinki

Arkkitehtoninen visio Lauttasaaren rakennusperinteestä

Suunnittelun lähtökohtana oli tehdä ulkoasultaan Lauttasaaren rakennuskantaan yhteensopiva kivitalo kestävän rakentamisen periaatteita noudattaen. Arkkitehti Tuomas Siitosen visio 1950-luvun arkkitehtuurille ominaisten piirteiden hyödyntämisestä saivat rakennuttajilta innostuneen vastaanoton. Myös Siitosen ehdotus toteuttaa rakennuksen runko yksiaineisilla, keraamisilla kennoharkoilla ilman muovipohjaisia eristeitä sai kannatusta. Ulkoseinän harkkotyypiksi valikoitui ilmaeristeinen Poroton U8-harkko.

Hakolahdentien paritalo sijoittuu lähelle katualuetta. Sillä oli oma vaikutuksensa rakennussuunnitteluun.
– Lauttasaaressa monissa rakennuksissa ensimmäinen asuinkerros on katutasoa korkeammalla. Tämä havainto oli sellainen, jonka halusin ehdottomasti ottaa mukaan suunnitelmiin. Ratkaisu lisää asukkaiden yksityisyyttä, kun kadulta ei näe suoraan asuntoon sisään. Se sallii myös ikkunoiden asentamisen kivijalkaan ja siten luonnonvalon hyödyntämisen kellarikerroksessa, Tuomas Siitonen perustelee toteutusta.

Tontilta puretussa rakennuksessa oli sisäpihan puolella ikkunaerkkeri. Se toimi innoituksena uudisrakennuksen kadunpuoleisen julkisivun ulosvedettyihin ikkuna-aukkoihin. Sisätiloissa aukon eteen muodostuu syvä, pesämäinen ikkunapenkki, jota vielä 50 cm leveä kennoharkkoseinä korostaa. Muutoin sisätiloissa huoneiden sijoittelu ja toiminnot noudattavat nykypäivää, eivätkä pyri toistamaan 1950-luvun tilaratkaisuja.

Kennoharkkotalo ajan hengen mukaisesti

Perinteiset, punatiiliset kattotiilet sopivat talon arkkitehtuuriin erinomaisesti. Katon punainen sävy yhdistyy sisäänkäynnin värimaailmaan.
– Sisääntuloon oli tärkeä saada jokin lämmin värisävy. Punaisenkirjava tiililaatta tuntui tähän luonnolliselta valinnalta. Samaa materiaalia on käytetty sisäänkäyntien ja portaiden lisäksi huoneistojen eteislattioissa sekä takapihan terasseilla, Tuomas Siitonen kertoo.

Kennoharkoilla muuratut kantavat ulkoseinät on viimeistelty rappaamalla, mikä on myös ollut tyypillistä 1950-luvun tiilirakenteisissa taloissa. Julkisivun oivaltavana yksityiskohtana ovat ikkunoiden ympärille muuta rappauspintaa pienemmällä raekoolla toteutetut valkoiset kehykset. Korkeahko sokkeli on saanut persoonallisen ilmeen pystyrimoituksella, joka on viimeistelty hienojakoisella rappauslaastilla. Työn jälki on kauttaaltaan hyvää ja huolellista.

Raamikkaan talon takapihalle muodostuu suojaisa terassipiha. Aiemmin rakennettu lisärakennus tuo omalta osaltaan näkösuojaa naapurustoon. Kaikkiaan Hakolahdentien paritalo on eheä ja arkkitehtonisesti Lauttasaaren rakennusperinnettä kunnioittava kokonaisuus, joka myös materiaaliensa puolesta säilyttää arvonsa pitkälle tulevaisuuteen.