Helsingin Hakaniemeen on valmistunut alkuvuodesta 2024 Ylva-konsernin rakennuttama, ilmeeltään tyylikäs ja moderni Lyyra-kortteli. Hanke käynnistyi Helsingin kaupungin järjestämällä arkkitehtikilpailulla. Voitokkaan ehdotuksen laati arkkitehti Tom Cederqvist työryhmineen Arco Architecture Companystä.
– On harvinaista päästä suunnittelemaan uutta korttelia keskelle tiivistä kaupunkirakennetta. Sijainti on erityinen myös sitä ympäröivien rakennusten sekä eri suuntiin avautuvien hienojen näkymien vuoksi, Tom Cederqvist kuvailee lähtötilannetta.
Lyyran arkkitehtuuri ottaa hienovaraisesti huomioon ympäristönsä. Rakennuksen terävät kärjet on asemoitu siten, että ne muodostavat Hakaniemen suunnasta katsoen kehyksen Kallion kirkolle. Terävät nurkat ja viistetyt kattokulmat toimivat vastaparina viereisten rakennusten kaareville muodoille ja varmistavat avoimet, urbaanit näkymät myös naapurustolle.
Jo aikaisessa vaiheessa suunnittelutiimi teki havainnon laajasta kirjosta eri materiaaleja ympäröivissä rakennuksissa. On käytetty betonia, rappausta, julkisivulevyä ja tiiltä eri sävyissä. Komposition keskiössä oli lisäksi Kallion harmaa, rouhea graniittikirkko. Todettiin, että huomioiden nämä ympäristötekijät, uuden rakennuskokonaisuuden tulee olla värisävyltään neutraali.
– Lyyra-korttelin eteläpuolella sijaitsee Lars Sonckin suunnittelema punatiilinen Arena-kortteli, jonka tiiliverhoilun sävyvaihtelu toimi yhtenä suunnittelun lähtökohtana Lyyran julkisivutoteutukseen. Ensimmäinen ajatus oli muurata julkisivu kolmella eri tiilivärillä. Siinä vaihtoehdossa nähtiin kuitenkin riski läikikkääseen lopputulokseen rakennuksen eri osissa ja tavoitteeksi asetettiin löytää tiili, jossa värivaihtelu tapahtuu tiilessä itsessään, arkkitehti Juhani Suikki Arcosta kertoo.
Wienerbergerin tiilimallistoon oli hieman aiemmin lisätty Korian tiilitehtaan valmistama Utu Vuolu -tiili. Sen sävy on neutraalin harmaa ja värivaihtelu julkisivusuunnitelmien mukainen. Kohteeseen sopivan tiilen varmistuttua tärkeää oli löytää oikea saumaväri ja saumaustapa.
– Teetimme mallimuurauksia Utu Vuolu -tiilestä usealla eri saumavärillä vaaleasta tummaan. Totesimme, että tiilen värisävyt tulivat parhaiten esiin kaikista vaaleimmalla laastilla. Muurausvaiheessa tiilijulkisivun pystysaumat viimeisteltiin tiilen pintaan asti ja vaakasaumat 45 mm viisteellä. Saumaustapa korostaa tiilijulkisivun vaakalinjoja ja tiili vaikuttaa todellista mittaansa pidemmältä, Tom Cederqvist toteaa.
Lyyran ensimmäinen kerros on julkisivuratkaisultaan pääosin lasia ja tiiliverhous alkaa vasta toisesta kerroksesta ylöspäin. Muuraukset on kannakoitu kerroksittain konsolikiinnitteisillä tiilipalkeilla. Niiden avulla taustarakenteen mittapoikkeamat on saatu oikaistua siten, että muurauslinjat ovat suoria. Yli tuhannen tiilipalkin lisäksi Lyyraan on valmistettu parisen tuhatta erikoistiiltä rakennuksen teräviin ja tylppiin nurkkiin.
– Kannakoinnissa käytettyjen teräskonsoleiden säätövarat olivat niukat, mutta ratkaisut haastaviinkin paikkoihin löydettiin. Julkisivun leveät ikkuna-aukot ja vaihtelevan mittaiset ikkunasyvennykset edellyttivät tiilipalkkien käyttöä. Palkeissa umpitiilen alapintaan poltossa syntyneet hautumajäljet ensin mietityttivät, mutta valmiissa julkisivussa niihin ei enää kiinnitä huomiota, Tom Cederqvist mainitsee.
Lyyra-kortteli on saanut sekä arkkitehtuurista että julkisivutoteutuksesta lähes yksinomaan positiivista palautetta. Talon muotoilu tarjoaa mielenkiintoista katseltavaa kaikista katselusuunnista. Raikkaasta, vaaleasta julkisivusta on pidetty kontrastina alueen tummapintaisemmille rakennuksille.
Lyyran suunnittelussa ja toteutuksessa on pyritty minimoimaan sen elinkaarenaikainen hiilijalanjälki. Rakennusmateriaaleissa on painotettu vähähiilisiä tuotteita ja kiinteistön energiaratkaisussa on hyödynnetty laitteistojen tuottama hukkalämpö mahdollisimman hyvin. Osa Lyyran katoista on toteutettu hulevettä pidättävinä viherkattoina ja osaan kattopinnasta on asennettu aurinkopaneelit.
............
Lyyra-kortteli, Helsinki
Toimistotalon laajuus: n. 13 000 br-m2
Hotelli- ja asuintontin laajuus: yhteensä n. 15 300 br-m2
Tilaaja ja rakennuttaja: Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Ylva-konserni
Projektinjohto ja pääurakoitsija: Haahtela
Pää- ja arkkitehtisuunnittelu, tietomallikoordinointi: Arco Architecture Company Oy
Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy
Runkourakoitsijat: Oü Maru Betonitööd Suomen sivuliike (toimistotontti), AKR Betoni Oy (hotellitontti)
Rungon ja julkisivun asennusurakoitsija: AKR Betoni Oy
Betonielementtitoimittaja, seinäelementtitoimitus: Santalan Betoni Oy
Julkisivutiilet ja tiilipalkit: Wienerberger Oy
Muurausurakoitsija: SB Muuraus Oy